maanantai 24. heinäkuuta 2017

Vesipaasto!

Tämä on jo viides kerta, kun olen mukana tälläisessä tutkimuksessa.
Ensin pikkusiskoni kanssa, esikoiseni kanssa kahteen otteeseen, poikani kanssa ja nyt oli kuopukseni vuoro. On meidän toka lapsikin käynyt tämän tutkimuksen läpi, mutta isi oli silloin mukana.
Niin oli tarkoitus tälläkin kertaa isin lähteä mukaan, mutta toisin kävi.
Isi sai työkeikan viikoksi toiselta paikkakunnalta, myös yöpyi siellä, kun oli pitkän matkan päässä.
Niin jälleen kerran minä lähdin mukaan.

Menimme maanantai illaksi osastolle. Olimme puoli seitsemän aikaan jo osastolla eli hieman etuajassa, mutta onneksi se ei haitannut.
Illalla Vilma sai kanyylin käteensä ja otettiin verinäytteet, että näemme ettei mitään estettä ole kokeelle. Kanyylin laitto meni todella hienosti, neiti tuijotteli katossa olevaa pelle-mobilea, eikä virkannut koko aikana mitään. Kädenkin piti koko ajan ihan paikallaan. Onneksi kanyylin laitto onnistui heti ensimmäisellä yrittämällä.
Sen jälkeen katselimme telkkaria ja tablettia. Yhdeksän aikaan Vilma sai iltapalan, jonka jälkeen harjasimme hampaat. Vasta kymmeneltä sain neidin nukahtamaan. Neiti ei nimittäin oisi halunnut jäädä yöksi sairaalaan.

Yöllä sitten valvoimme tunnin verran, kun kotiin olisi pitänyt päästä. Outo paikka niin eihän siinä kunnolla nukuta.

Aamu kuudelta oli herätys ja painon mittaus, pissanäytekin olisi pitänyt antaa, mutta se ei nyt onnistunut. Ja aina tämän jälkeen, kun kävi pissalla piti soittaa kelloa, että hoitaja tulee ottamaan painon ja hakemaan pissan. Neiti oli kyllä tosi kiukkuinen, kun herätettiin kesken unien ja nostettiin pystyyn. (Tosin äiti oli melkein aina kerennyt punnita ennen hoitajan tuloa.)
Kahdeksalta otettiin seuraavat verinäytteet.

Monen monen kertaa pyydettiin vettä, kiukuttiin, pyörittiin lattialla, revittiin sukat jalasta, viskattiin Muru-nukke lattialle...
Tämä kerta oli kyllä kaikista haastavin!
Mikään lelu tai peli ei kelvannut varastosta, vaikka oli erilaisia leluja, kuin kotona.
Siintä kumminkin selvittiin ja neiti oli syömättä ja juomatta 16 tuntia! Ei siis ihme jos kiukuttaa.

12 paasto päättyi, veri- ja pissanäytteet ja loppu paino vielä.

Vihdoin sai juotavaa ja syötävää pieni neiti.
Sitten odottelimme, että saimme kanyylin pois ja että lääkäri kävi meidän luona.

Vihdoin kymmentä vaille kaksi pääsimme lähtemään kotiin. Pääsimme ulos ja Vilma neiti kaatui suoraan mahalleen, kun oli niin poikki tutkimuksesta. Pieni rakas nukahti saman tien autoon, kun sain vyöt kiinni! <3

Vielä kaupan kautta kotiin, kun Vilma itse halusi ostaa siskoille, veikalle ja Sanni-tädille yllärit!

Nyt odotellaan keskiviikkoa, että saadaan tulokset!

Iso kiitos Sannille, jonka ansiosta sain tämän toimimaan. <3
Onneksi täällä kotonakin kaikki oli mennyt hyvin! Maxia jännitin eniten, mutta turhaan. :)
Voi kuinka Vilma nautti olla kotona ja niin nauttivat muutkin kun saivat pikkusiskon takaisin kotiin! <3  On ihana huomata miten tärkeän rakkaita nuo lapset ovat toisilleen! <3<3<3



 




"Kotiin"

maanantai 17. heinäkuuta 2017

Viikonloppu!

Perjataina Susanna päätti, että hänen huoneen järjestys on vaihdettava. (Äitin mielestä huone ei nyt toimi!) Josko hetken aikaa mennään tällä järjestyksellä ennen kuin uudestaan järkätään.
Meni nimittäin melkein kolme tuntia järkkäämisessä ja yläkerran siivouksessa.
Toki alakertaakin piti siivota niin voisi sanoa et perjantai meni siivouksen ja saunan merkeissä! :D

Lauantai aamulla saimme siskoni perheen seuraksemme muutamaksi tunniksi. Lapsilla oli hauskaa, kun pääsivät serkkujen kanssa leikkimään!
Iltapäivällä kävimme vakoilemassa meidän uuden päiväkodin pihan. Hyvin sielläkin leikit sujui, vaikka keinut olivatkin vielä todella alhaalla. Hieno piha on ja toivon, että meidän lapset viihtyvät päiväkodissa ja kaikki sujuisivat ilman suurempia ongelmia.
Ja tämähän taitaa olla äidille kovempi pala, kuin lapsille! (Ja juu olen kyllä kuullut sen sata kertaa, että lapset sopeutuvat nopeasti ja kaikki menee hyvin!)
Onneksi on vielä lomaa jäljellä ni siirretään huolehtiminen myöhemmäksi. :D
Illalla kävimme vielä kentällä purkamassa lasten viimeiset energiat.
Siskoni mies opetti lapsia heittämään frisbeetä. Se vasta oli oikein mukavaa! 


"Frisbeegolf koulu"

Sunnuntaina ruoan jälkeen lähdimme vaarille kävellen. Tuli hieman pitempi lenkki, kun lapset saivat päättää aina risteyksessä kummasta suunnasta mennään.
Siellä herkuttelimme ja lapset leikkivät vielä serkkujen kanssa ennen kuin he suuntasivat kotia kohti!
Pelasimme leikkimielisiä pelejä, Mukava heittäytyä leikkimään mukaan. Lapsetkin huomasivat, että ei ne aikuiset aina onnistukaan joka asiassa!!
Siskoni perheineen kun oli lähtenyt niin me vielä olimme hetken vaarin seurana.
Kotiin tulimme tekemään ruoan, jonka jälkeen suuntasin lasten ja yhden siskoni kanssa uimaan.
Mukava energian purku reissu tuli tehtyä ja siskonikin uskaltautui uimaan meidän seuraksi! <3 Ihanaa! <3
Kyllä olivat lapset puhki, kun kotiin pääsimme. (Vilmakin nukkui koko yön omassa sängyssä aina aamu yhdeksään asti!)








Nyt ruoan tekoon ja pakattava tavarat! Suuntaamme Vilman kanssa sairaalaan yöksi tutkimuksiin!
Yksi siskoistani tulee meille muiden kanssa, kunhan pääsee töistä. Vaari jelppaa onneksi hieman kun meidän pitää olla sairaalalla samaan aikaan, kuin siskoni pääsee töistä.
Kiitos ihanat!! <3<3<3

Extempore!

Torstaina ylitin itseni ja lähdin lasten kanssa siskolleni Helsinkiin! Ensin pähkäiltiin, että kannattaako lähteä, kun oli luvattu sadetta. Uhmasimme kuitenkin säätiedotuksen lupaamaa sadetta. Otin vielä varoiksi sadevaatteet ja saappaat mukaan, jos ei muuta niin hypitään sitten vesilätäköissä.
Ajomatka sujui mukavasti Robinia kuunnellessa. Löysin perille oikein hyvin. (Oli kyllä navigaattori tukemassa tätä asiaa hieman.)

Perilllä sitten söimme siskoni tekemää jauhelihasoppaa ja oli hyvää. Hetken leikimme sisällä ennen kuin suuntasimme puistoon leikkimään ennen luvattua sadetta.
Sieltä suuntasimme ostamaan jätskit ja välipala naposteltavaa.
Jätskit syötyämme lähdimme kävelemään siskolleni takaisin.
Välipalaa, kahvia ja herkkuja hieman lisää!!:D
Leikit sujuivat tosi hyvin lapsilla!

Puoli kuuden aikoihin lähdimme kotimatkalle.
Pysähdyimme Pukaron Paronilla käymään vessassa, pikaisesti kävimme myös kaupan puolella uteliaisuudesta, Sieltä lapset löysivät nallekarkkipussit ja ostimme kaksi sellaista kotimatkalle vielä naposteltaviksi. (Takapenkille oma ja keskipenkille oma pussi niinkuin lapset toivoivat!)

Kotiin saavuimme puoli kahdeksan aikaan ja pääsimme syömään isin tekemää ruokaa.
Iltapesut ja yöpuvut päälle, jonka jälkeen sänkyyn.
Vilma nukahti vasta puoli kymmeneltä, kun oli autossa pienet tirsat ottanut.

Meillä oli oikein hauska erilainen päivä ja ennenkaikkea  olen Ylpeä itsestäni, kun usklasin lähteä noin pitkälle matkalle lasten kanssa ja kun kertaakaan en ole vielä perille saakka itse ajanut! <3